Hämeenlinnan Ampumaseura

Hämeenlinnassa on harrastettu urheiluammuntaa jo kauan aikaa, ennen kuin virallinen ampumaseura perustettiin. Varsinainen urheiluammuntaseura perustettiin vuonna 1875 (Ampumaseura tai Ampujat) ja metsästysseura jo vuonna 1873.

Koettiin mielekkääksi yhdistää seurojen toiminnot ja perustettiin urheiluampuma- ja metsästysseura, 
Hämeenläänin metsästysseura eli Jagtföreningen i Tavastehus län (1873-1876). Päätöstä seurojen yhdistämisestä olivat pöytäkirjan mukaan tekemässä monet siihen aikaan silmäätekevät Hämeenlinnalaiset. Kokouksessa päätettiin myös pitää ensimmäiset yleiset ampumakilpailut jo kahden viikon kuluttua ja samalla ampumaradan ja paviljongin vihkiäiset.

Ampumakilpailujen palkintoina oli yleisesti esineitä tai joskus rahaa. Vuonna 1880 oli palkintona elävä suden penikka, joka oli lähetetty Valkeakoskelta palkinnoksi. Myös porsliiniastioita asiaankuuluvilla merkinnöillä (seuran lahjoittamia) oli saatavilla. Ampujat saivat ostaa lippuja, jotka oikeuttivat ampumaan 10 laukausta. Lippuja sai ostaa miten monta tahansa, kunhan maksoi 1,50mk kustakin lipusta.

Varsinaista valmennustoimintaa ei seuran alkuajoilla vielä ollut. Itse “ampumataito” oli pitkälti riippuvainen siitä, minkälainen ase ampujalla oli. Ampumataito oli pitkälti niin sanottua “isältä pojalle” opittua taitoa.
1800-luvun lopulla seuran jäsenmäärä oli vain 31, mikä johtui kalliista 4 markan vuosimaksusta.

Vuosien kuluessa yhteisseurassa syntyi erimielisyyttä urheiluampujien ja metsästäjien kesken, sillä myös urheiluampujat velvoitettiin seuran jäseninä osallistumaan vuokrattujen metsästysmaiden maksamiseen. Kiistaa oli myöskin valtiollisista mielipiteistä,
sekä politiikasta, mutta varsinainen kiistakapula oli asetelma urheiluampujat – metsästäjät.
Riidat kumminkin haudattiin vuoden 1900 vuosikokouksessa, sillä seuraavana vuonna juhlittaisiin seuran 25-vuotisjuhlia.

1907 seura sai suunnitellakseen ja järjestettäväkseen ensimmäiset SM-kilpailut.

Hämeenläänin metsästysseuralla oli hyvin merkittävä rooli ampumaurheilun alkutaipaleella Suomessa ja sen aikaan-
saannosten merkitys tajuttiin täydellisesti vasta perustettaessa Suomen Ampujainliittoa vuonna 1919.
Seura oli yksi perustajajäsenistä ja sai edustajan liiton johtokuntaan (Arvi A. Karisto).

Hämeenlinnassa järjestettiin monia SM-kisoja, joista yhdet juhlallisimmat olivat seuran 60-vuotiskilpailut vuonna 1936.
Kilpailuihin osallistui mm. Tasavallan presidentti Ukko-Pekka Svinhufvud, joka voitti pienoiskiväärikilpailun.
Koko kaupunki oli kilpailujen ajan juhlaliputettuna.

Vuonna 1955 herättiin havaitsemaan nuorten ampumakoulutuksen tarpeellisuus ja vetovastuun otti maailmanmestari Osmo Rantala, joka vastasi nuorison ampumakoulutuksesta ja taloudellisista tarpeista. Eihän pojilla tuohon aikaan ollut rahaa patruunoihin saatika aseisiin. Tässä tuli mukaan kuvioihin “operaatio Hanssin Jukka“. Monet muistavat kahvilana toimineen Hanssin Jukka -lentokoneen Hämeenlinnan keskustassa. Kahvila oli ampumaseuran omistama ja tuotto meni nuorisotoimintaan.

Vuonna 1963 tultiin siihen pisteeseen, että päätettiin eriyttää seurat ja jakaa omaisuus kahtia.
Perustettiin Hämeenlinnan Ampumaseura (seuran nimi oli peräisin vuodelta 1875, jolloin se ensimmäistä kertaa perustettiin rakentamaan kaupunkiin ampumarataa). Metsästysseura jatkoi tutulla nimellään. Eriyttäminen tapahtui molempien osapuolien parhaaksi.
Hyvästä yhteistyöstä kertoo, että molemmilla seuroilla oli alkuun sama puheenjohtaja Aarne Kankainen.

Virallisena Hämeenlinnan Ampumaseuran perustamisvuotena pidetään vuotta 1875.
 Vuonna 2015 juhlittiin 140 –vuotista historiaa yhtenä Suomen vanhimmista urheiluseuroista.
20.10.1997 seuralle myönnettiin Nuori Suomi Sinetti, joka on tae laadukkaasta nuorisotyöstä.